Naamijoella sijainneen kirjolohenkasvatuslaitoksen toiminta on loppunut ja alueelle on nyt toteutettu luontaisen kalaston, kuten taimenen, elinympäristöjä. Altaiden paikalle on muotoiltu neljäsataa metriä vuolaasti virtaavia puroja, jotka soveltuvat lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueeksi. Tavoite on, että Naamijoessa liikkuvat kutuhaluiset kalat löytävät purot ja hyväksyvät ne kutupaikakseen. Purot on mitoitettu ensisijaisesti taimenille sopiviksi.
Kutupuro lounaasta. Kuva: Mika Ylisaukko-oja
”Rantavaaran kutupurot” käsittää 400 metriä puroja, joissa on kuusi pientä koskea ja kymmenen talvehtimissyvännettä. Valtaosa puroista on noin kahden – kolmen metrin levyistä, mutkittelevaa uomaa, jonka syvyys on 30 – 40 senttiä ja virran nopeus 20 – 40 senttiä sekunnissa. Pääpurossa virtaa vettä 300 litraa sekunnissa ja muissa vähän vähemmän. Virtauksen säätömahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset. Purojen virranohjaimina on käytetty kiviä ja puita. Historia näkyy ”Betonipurossa”, jonka virranohjaimina toimivat betonilohkareet ja käytöstä poistetut rumpurenkaat.
Purot sijaitsevat yksityisellä maalla, mutta hanke on yleishyödyllinen eikä siitä synny taloudellista tuottoa alueen omistajalle tai hankkeen toteuttajalle. Hankkeen kustannusarvio on 24 000 euroa, josta Lapin ELY-keskuksen avustus kattaa 60 prosenttia. Muu rahoitus on Tornionlaakson Jalosteen toimijoiden yksityistä rahoitusta ja talkootyötä, kertoo Birger Ylisaukko-oja. Hän pitää tärkeänä, että kalankasvatusaltaiden käytössä ollut alue toimii edelleen kalojen elinympäristönä mutta niin, että myös alueen aiempi historia näkyy. Purot ovat kalantutkijoiden käytettävissä. Vaikka alue on luonteeltaan yksityinen, lohikalojen lisääntymisolojen paraneminen tukee Pellon asemaa Suomen kalastuspääkaupunkina.
Kutupuroihin pääsee tutustumaan avajaistapahtumassa lauantaina 21. lokakuuta klo 13.00 osoitteessa Orankitie 12, Naamijoki, Pello.
https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/kalankasvatuslaitos-muuttui-lohikalojen-kutupuroiksi.html
